Heikki A Reenpää, professori

Kuriilien kysymys ei ratkennut heinäkuussa Putinin ja Koizumin tavatessa G8-kokouksessa. Tilannetta ehkä mutkistaa elokuun puolessa välissä Kuriilien lähellä tapahtunut välikohtaus, jossa venäläinen rannikkovartioalus surmasi japanilaisen kalastajan. Venäjä on esittänyt tästä anteeksipyyntönsä. Sitä varmaankin voi tulkita myönteiseksi tahdonilmaisuksi tilanteen vakauttamiseksi.

Aasiasta tulleiden tietojen mukaan Kiina olisi vuokraamassa Venäjältä yli miljoona neliökilometriä maata 40 vuodeksi. Tällä ilmeisesti pyritään laillistamaan kiinalaisten jo tapahtunut siirtyminen Venäjän maille. Vaikka alue on kooltaan valtava, ei ole varmuutta, onko kiinalaisten "invaasio" jo levinnyt laajemmalle. Tältäkin pohjalta Venäjä tarvitsee Japanin tukea ja taloudellista panostusta sekä keskinäiset suhteet normalisoivaa rauhansopimusta.

Tässä lehdessä esitetään uusi lähestymistapa Euroopan ja Venäjän yhteistyön yhdeksi merkkipaaluksi ja integraatiokehityksen alkusysäykseksi. ProKarelian kehittämässä skenaariossa Karjalan palautus toimii katalyyttinä ensin Itämeren alueen vahvalle yhteiselle kehitykselle ja sen seurauksena Euroopan ja Venäjän integraatiokehitykselle.

Poliittisten ratkaisujen on kyettävä kilpailemaan globalisaatiokehityksen muutosvaatimuksissa. Tämä malli voi toteutuessaan luoda uuden Karjalan talousihmeen, elementit erittäin menestykselliseen toteutukseen ovat hyvät.

Skenaario ei ole pelkästään taloudellisesti voimakkaasti ekspansiivinen ja emergentti, vaan se on myös poliittisesti poikkeuksellisen myönteinen. Suurimmat poliittiset pisteet hankkeen toteutuksesta keräisi Venäjä. Suomella olisi puolestaan jälleen mahdollisuus löytää oma merkittävä sillanrakentajan paikkansa idän ja lännen välillä.

Karjalan palautuksen asema tässä mallissa on vahvasti psykologinen ja turvallisuutta lisäävä. Jos Karjalasta tehdään demilitarisoitu Suomen vyöhyke, kuten ProKarelian toinen puhemies Rauno Meriö esittää, se rauhoittaa mieliä ja tuo turvallisuutta. Tulevaisuuden kannalta palautuksen tärkein tehtävä on luottamuksen synnyttäminen. Luottamuspääoma on poikkeuksellisen arvokasta yhteistyön rakennusainetta maitten välillä.

Positiivisinta on se, että kaikki osapuolet ovat tämän yhteistyöratkaisun voittajia, se on siten todellinen win-win –malli.